Halju.

Jotenkin halju olo.

Tällä viikolla on Ameebaa tutkittu tavallistakin enemmän.

Yllättävää kyllä mitään vikaa ei kaiketi ole löydetty.

Väsyttää, turhauttaa, hirvittää.
Pinna on kireällä.

Työnteko ei huvita. Yhtään.
Jotain pitäisi tehdä silti.

Jospa sitä yrittäisi juoksemaan tänään.

Enää 80 päivää.

Enää 80 päivää Mittelrhein-Marathoniin!

Onneksi keli ei Koblenzissakaan näytä erityisen hyvältä rullaluistelun kannalta.

Ei tosin sillä että täälläkään hirviän hääviä ois...

Hermo menee.

Voi helvetin helvetti.

Kun se olisi vihdoin valmis, ei tarkastajista ole havaintoakaan.

Tai on toki, toisesta.
Siitä toisesta ei sitten olekaan.

Palaa käpy kiinni jos työ myöhästyy vielä kerran kuukaudella ihan vaan tarkastajien kiireellisen työnkuvan ansiosta.

Saatana, on sitä töitä muillakin.
Ja sille ylijääneelle ajalle ois kans käyttöä.

Joistain asioista ei vaan saa puhua.

No niin. Aloitetaan.
Joistain asioista ei vain saa puhua.

Ainakaan ilman leimaantumista sovinistiksi, naistenhakkaajaksi ja muuten vaan paskaksi jätkäksi.

Herra Kasvi ottaa kuitenkin tällaisia asioita esiin viimeisimmässä kirjoituksessaan.

Suosittelen lukemaan.
Ja lukemisen jälkeen poistamaan palkokasvin sieraimesta.

Olen itse ihmetellyt jo vuosia sitä, miten erilaisilla säännöillä tässä maassa pelataan miesten ja naisten välisessä kanssakäymisessä. Ja ei, en edelleenkään ole väittämässä että kaikki on hyvin. Ei varmasti ole.

Silti.

Takavuosina kirjoittamani läjä aiheesta on (kaikista puutteistaan huolimatta) edelleen ajankohtainen.

Mies ei tässä maassa saa hermostua, jos nainen puristaa takamuksesta esimerkiksi ravintolassa. Sehän on vain hauskaa, saa huomiota!

Niinpä niin.

Tiedän, monelle naiselle arkipäivää. Tapahtuu jatkuvasti.
Paraneeko asia sillä, että toinenkin sukupuoli joutuu kärsimään samasta asiasta?

Kun toinen kärsii, pitääkö toisenkin kärsiä?
Jos jotakin on vialla, paraneeko asia sillä että vika jaetaan?

Olisiko parempi ratkaisu kuitenkin etsiä ratkaisu, ei levittää oireita?

Mikään tässä kirjoituksessa ei poista sitä (tosi)asiaa, että naisia kohdellaan huonosti ja ikävästi monissa tilanteissa.

Luin eilen Iltalehden viikonloppuliitettä, jossa arvioitiin Torinon olympialaissa pelanneita jääkiekkoilijoita. Pelillisesti?
Ei.

Ihmisinä?
Ei.

Ammattiurheilijoina?
Ei.

Ulkonäkön ja seksikkyyden kannalta?
Kyllä vaan.

Mutta kuten me kaikki tiedämme: joistain asioista ei vain saa puhua.

Suvi ei suostu itkemään.

Iltalehti tekee sen taas . Nimittäin repii päivän parhaat otsikot:

Suvi ei suostu itkemään

Suvi ei suostu itkemään, vaikka kokikin äärimmäisen kovan kolauksen tippumalla Maikkarin ah-niin-hienosta viihdeohjelmasta.

Hyvä Suvi!

Ei tarvitsekaan.

Itkeä siis. Se on oikeastikin vain viihdettä, aivan kuten sanoitkin.

Opiskelu ei sen sijaan ole viihdettä.
Ja tekee joskus sellaisen olon, että pitäisi itkeä.
Kuten esimerkiksi nyt.

Elämä on.

Dilemma.

Dilemma.

vaikea valinta (kahden asian välillä), pulma, ahdinko

Matematiikka

suureita ja kuvioita ja niiden välisiä yhteyksiä käsittelevä tiede

Tentti

kuulustelu Läpäistä, suorittaa tentti. Reputtaa tentissä.

Veikkaisin jälkimmäistä, mikäli jostain käsittämättömästä syystä saan vakuutettua itselleni etten vaan tuhlaa aikaani (menemällä sinne).

Päivän hömppä.

You Are a Hunter Soul

You are driven and ambitious - totally self motivated to succeed

Actively working to achieve what you want, you are skillful in many areas.
You are a natural predator with strong instincts ... and more than a little demanding.
You are creative, energetic, and an extremely powerful force.

An outdoors person, you like animals and relate to them better than people.
You tend to have an explosive personality, but also a good sense of humor.
People sometimes see you as arrogant or a know-it-all.
You tend to be a bit of a loner, though you hate to be alone.

Souls you are most compatible with: Seeker Soul and Peacemaker Soul
What Kind of Soul Are You?

(Poistettu muotoileva html-merkkaus, korjattu muutama kirotusvire).
(via Poikamiesboxi)

Olo.

Olo.

Olohuone.
Oloneuvos.
Olomuoto.
Olosuhde.
Olosuhdetekijä.
Olotila.

Olotila ei ole kovin kaksinen.

Päässä humisee, selkään sattuu ja kurkussa on kaktus.

Hienoa, eikö totta?

Väsy.

Väsyttää. Biisi kertoo kaiken tarpeellisen.

I can't get no sleep
I need to sleep, I can't get no sleep
I need to sleep, I can't get no sleep

Deep in the bosom of the gentle night
Is when I search for the light
Pick up my pen and start to write
I struggle, fight dark forces

In the clear moon light
Without fear... Insomnia
I can't get no sleep
-- Faithless / Insomnia

Ei toimi, ei.

Joskus pää ei toimi ihan toivotulla tavalla.
Kuten äsken konffatessani verratonta palomuurihässäkkääni.

Jaa miten niin?

Niin no. MAC-osoitteisiin perustuvaa suodatusta tehtäessä kannattaisi varmaankin sallia ensimmäisenä sen koneen osoite, jolla muutoksia tehdään.
Muuten saattaa nopiasti intternetin juoksu katketa.

Onneksi kukaan ei ollut näkemässä.

Eilen kentällä(kään) ajatus ei juossut ihan toivotulla tavalla. Kympin kellottaminenkin jäi haaveeksi vain, kun hädin tuskin pysyi luistimilla pystyssä.

Pitäisi varmaan levätä.

Vaan koska?
Kuume ei nouse, vaikka olo on aivan kelvoton.

Ei toimi äijän pää, ei.

Keikalla.

Depeche Mode oli ehdottomasti näkemisen arvoinen, mutta nyt väsyttää.

Eikä se keikka ihan kaikkia odotuksia vastannut. Toisaalta omat biisimieltymykset pändiltä eivät välttämättä istu uusimman levyn palettiin.

Hjuva silti.

Eteenpäin, sanoi.

Hmmph. Pitkään aikaan ei mitään sanottavaa.
Tai oikeammin ehkä ei aikaa sen sanomiseen, mitä olisi halunnut sanoa.

Iso D on herran hellässä huomassa, ensimmäistä kertaa. Korjausehdotuksia on tullut jo yksin kappalein, kuvaa piirustetaan parhaillaan.

Ehkä tämä tästä.

Eteenpäin pitää mennä. Kai.

Iltainen DM:n keikka toivottavasti räjäyttää apatiasta.