Mikä helvetti tätä maailmaa vaivaa?

Lastenvaunuja työntävä nuori nainen yrittää väkisin auton alle kävellessään punaisia päin. Kun ei onnistu, vaan vieressä istuva ja autoa ajava ystäväni ehtii jarruttaa, pomppaa pystyyn keskisormi.

Mitä helvettiä?

Olen aina itse kuvitellut, että punaisia päin ei pitäisi kävellä. Ainakaan silloin, jos autoja on tulossa. Tai silloin, jos työntää (oletettavasti) vauvaa vaunuissa.
Tai ainakin olen kuvitellut, että on ihan oma mokani jos meinaan tällaisessa tapauksessa jäädä alle.

Ilmeisesti olen kuvitellut väärin.

Kaupassa ei saisi ilmeisesti enää edes yrittää keskustelua hinnoista, etenkään jos on ostamassa kännykkää tai muuta kulutuselektroniikkaan luettavaa laitetta. Etenkään jos se hinta on tähtitieteellinen jo muutenkin (ja naapurissa 20 metrin päässä sijaitseva liike myy vastaavaa esim. 10 euroa halvemmalla).
"Onkohan tämä ihan viimeinen hinta?"
"Hinnat lukevat lapuissa"

Mitä helvettiä?

Olen aina kuvitellut, että myyjän tehtävä on myydä tuotteita ja olla asiantunteva myymänsä asian suhteen. Myyntitapahtumaan kuuluu mielestäni olennaisesti se, että asioista voidaan keskustella. Ei sitä hintaa ole pakko alentaa, mutta ainakin vastaus voisi olla ystävällisempi...
Olen aina myös kuvitellut, että kysyvä saa neuvoja - kaupassakin. Ei saa. Eihän myyjän tarvitse mitään tietää, hänhän on täällä vain töissä. Ja antaa asiakkaalle hänen haluamansa tuotteen. Tiedot? Ei sen väliä.

Vanhanaikainen? Kenties. Aivan sama.
Idealisti? Sitäkin.
Mieluummin idealisti kuin idiootti.