Onnistui!

Hei, se onnistui!

Ameeba asuu uudessa Bloggerin versiossa.

Uusia ominaisuuksia ei ole vielä tullut vastaan (ainakaan kovin montaa).

Jospa sitten tulevaisuudessa;)

(Edit: Ulkoasu mennee uusiksi tänään, kaikki muukin epävakaus johtunee säätämisestä. Pahoittelen haamupäivityksiä!)

(Edit2: Huoh. Bloggerin teemat näyttävät sanalla sanoen aivan hirveiltä. Uutta leiskaa tekemään, siis.)

Pitkä kuiva kausi.

Pitkä ja kuiva bloggaamaton kausi loppui juuri nyt.

Jaa miksi en kirjoitellut mitään?

Yritin päivittää Ameeban pellin alla hyrisevän Bloggerin Beta-versioon (lisää Beta-versiosta englanniksi).

Ei onnistunut ihan kuten elokuvissa.

Tänään (jo tänään! Eihän tässä kulunutkaan kuin noin kymmenen päivää!) sain postia Bloggerin käyttötuelta kahden sinne lähetetyn spämmiviestin jälkeen:

Thanks for your interest in the new Blogger in beta and we're sorry we were unable to switch you over.
Please try switching again at a later date via the promo that will reappear in your dashboard, and be sure to remember your Google Account information as you will need it to switch to the new version of Blogger.
For now, you can still log in to Blogger using your original Blogger account.

Mikä pahinta, päivityksestä kertova nappula ilmestyi taas blogin hallintapalveluun.
Onkohan tänään jo later date?

Olenkohan riittävän itsetuhoinen?

Hmm.

Lienee sanomattakin selvää, mihin tulokseen päädyin.

Mikäli päivityksiä ei (taaskaan) tipu, olen muuttanut varmistuskotiini osoitteeseen
http://masentunutameeba.wordpress.com.

Minun possessiivisuffiksi.

Tiedättekö?

Jaa minkä?

No sen, kun jokin vaan ärsyttää aivan suunnattomasti.

Allekirjaillutta ärsyttää esimerkiksi valitettavan paljon yleistynyt possessiivisuffiksin raiskaaminen.

Alla eräitä tänään korvaan sattuneita esimerkkejä:

Sinä olet minun tuulensuoja
talon seinä sekä postin tuoma
minä luen sua pitkään aamulla

Olet minun mattopiiska
aina viritetty rotanliiska
minä pidän sua vaatekaapissa

-- Zen Cafe / Tuulensuoja

ja

minun oikeus on
ottaa kaikki, mikä minulle kuuluu
vastaväitteisiin
en edes suostu vastaamaan

-- Timo Rautiainen ja Trio Niskalaukaus / Kylmä Tila / Minun oikeus

Vanhaa kunnon Tilt.tv -esimerkkiä ("Mikä on sun Crash Badicootein kokemus?") en viitsi edes kaivaa esiin tässä kohtaa.

Pilkunnussintaahan tämä on, tietenkin. Minun oikeus on kuitenkin avautua tänne minun blogiin kaikista tällaisista(kin) asioista.

Minä. Mää. Mä.
Minun oikeus.

Niin kerta.

Seksielämää eli kertomus käyttäjän harhailusta eräällä verkkosivustolla..

<avautuminen>

Seksielämää?

Seksielämää.

Näyttääpäs mielenkiintoiselta sivustolta, tietoa ehkäisystä, seksuaalisuudesta ja rakastamisesta. Kuulostaa hyvältä ja tarpeelliselta.

Luen eteenpäin. Kyllä, miksipä ei.

Seksielamaa.fi-sivuilta saa monipuolista tietoa ehkäisyn ja seksuaalisuuden eri puolista.

Edelleen kuulostaa hyvältä. Alareunasta löytyvä copyright -merkintä (2005 Organon) vain ihmetyttää, seuraanpa linkkiä.
Ahaa, kansainvälinen lääkealan yritys Organon. Selvä.

Palaan takaisin sivustolle, selaan eteenpäin.
Alan epäilemään, etten kuulu sivuston kohderyhmään kauniista otsikosta ja hyvistä ajatuksista huolimatta kun tekstiä lukiessani tormään "My Body, My Decision" -kampanjaan.

Jokaisella ihmisellä on yksilöllinen ja ainutlaatuinen tapa tuntea, ajatella ja reagoida seksuaalisesti. Kaikki tunteet ovat sallittuja ja oikeutettuja, sen sijaan teot voivat olla joko oikeita tai vääriä. Vääriä ovat ne teot, jotka loukkaavat tai vahingoittavat toista ihmistä tai tekijää itseään.

Sinä olet oman elämäsi tärkein ihminen. Arvosta itseäsi ja omaa kehoasi. Silloin voit vaatia sitä myös muilta.

Hyviä ajatuksia!

Luen eteenpäin (korostukset Ameeban).

Jokaisella on oikeus saada luotettavaa ja asiallista tietoa seksuaalisuudesta, ehkäisystä ja seksistä. Tieto auttaa päätösten teossa.

Sinä päätät!– ”My Body My Decision” on kannanotto suomalaisten tyttöjen ja naisten seksuaalisen itsemäärämisoikeuden puolesta.

Mitäh?

Jokaisella on oikeus, mutta kantaa kannattaa ottaa vain toisen sukupuolen puolesta?
Mitä helvettiä?
Tärkeä asia, hyvin kirjoitettua tekstiä. Sitten syöksytään taas jonnekin aivan muualle.

Luen eteenpäin epäillen jo hieman itseäni. Luulin tulleeni seksistä, rakkaudesta ja ehkäisystä neutraalisti kertovalle verkkosivustolle, joka auttaisi nuoria yleensä.

Olin väärässä.

Eihän tämän tarkoitus ole auttaa nuoria (tai minkä tahansa ikäisiä) ihmisiä yleensä.
Tarkoitus on auttaa toista sukupuolta.

Vastaanko kyselyyn ja saan (ehkä) rannekkeen?
En.

Mielestäni seksuaalinen itsemääräämisoikeus kuuluu kaikille, ei vain toiselle sukupuolelle.

Mitä sivusto opettaa?

Sen, että seksuaalinen itsemääräämisoikeus kuuluu naiselle, ei molemmille. (Miehen seksuaalinen itsemääräämisoikeus on tietenkin itsestään selvää, siihen ei tarvitse puuttua.)

Pitäisiköhän asian olla yhteinen?

Monet ovat tarkkoja ehkäisyvälineen hormonipitoisuudesta, toiset eivät tarvitse säännöllistä ehkäisyä ja osa haluaa mahdollisimman vaivattoman ratkaisun. Silläkin on väliä, oletko synnyttänyt vai et.

Hmm. En ole synnyttänyt, tuskin tulen synnyttämäänkään, sattuneesta syystä.

Kaikki ehkäisystä kertovat, sinällään informatiiviset, tekstit ovat naisen näkökulmasta. "Puhuvat päät" ehkäisymuotojen lisätietoja kertomassa ovat nuorten naisten päitä (saavutettavuusihmisen niskakarvat ovat viimeistään tässä vaiheessa pystysssä - kuvilla välitetään olennaista tietoa vaihtoehtoistekstien ollessa tyhjiä).

Mitä tällä halutaan viestittää? Sitäkö, että ehkäisy on vain naisen asia? Ei kait sen näin pitänyt mennä?
(Halutaanko saavutettavuuden kannalta erittäin kehnoilla sivuilla viestittää, että toimintarajoitteisilla ihmisillä ei ole mitään asiaa seksuaalisuuden, ehkäisyn ja rakkauden maailmaan? Halpa - myönnetään.)

Palkokasvia ei varmaankaan enää saa ulos sieraimesta, joten luen eteenpäin ("Suuri tutkimus"):

• Suurin osa nuorista naisista on sitä mieltä, että mediassa naisia on esineellistetty liikaa


• Mukavana vastapainona nähdään, että nykyään mediassa esiintyy myös vähäpukeisia miehiä

Olen osaltaan samaa mieltä, naisia on mediassa kohdeltu tökerösti ja esineellistäen.

Mutta.

Jos jokin asia on pielessä toiselle sukupuolelle, onko järkevin tie parantaa asia jakamalla kurjuutta asiaan puuttumisen sijaan?

Niinpä niin.

Tutkimuksen suoritti sivuston mukaan Rian Oy. Valistussivustoltahan linkkiä yrityksen sivustolle ei löydy, mutta Google pelastaa jälleen...
Tutkimus on nähtävästi tehty internet-kyselynä 15-35 -vuotiaiden naisten keskuudessa. Miksi vain naisten, miksi vain internet -tutkimuksena ja miksi tuloksia ei pääse tarkastelemaan tarkemmin?

Jos parisuhde on vakiintunut, kumppani on mukana päättämässä ehkäisymenetelmästä. Kolme neljästä pitää kumppanin mielipidettä tärkeänä.

Siis hetkinen, silloin kun parisuhde on vakiintunut? Sitä ennen ei ole mitään sanottavaa asiaan? Käännetäänpä vähän: jos nainen haluaa vakiintumattomassa parisuhteessa harrastaa seksiä ilman ehkäisyä, ei miehellä pitäisi olla asiaan mitään sanottavaa?

Huh huh.

Olen aina kuvitellut, että parisuhde tai seksi tapahtuu kahden ihmisen välillä. Yhtä lailla olen ilmeisesti harhaisesti ajatellut, että parisuhteessa (vakiintuneessa tai vakiintumattomassa) molempien pitäisi olla tasa-arvoisia.
Molemmilla pitäisi olla itsemääräämisoikeus.

Näinhän asia ei ilmeisesti ole.

My Body, My Decision.
</avautuminen>

Hienoja ajatuksia.

Joskus päähän pälkähtää helvetin hyviä ajatuksia.
Useimmiten tämä sattuu tapahtumaan vähintään kohtuullisen humalatilan seurauksena.

Niin eilenkin.

Siinä vaiheessa kun illan isäntä kysyi toisen sikarin polttamisesta, olisi pitänyt tajuta sanoa "ei". En sanonut.

Nyt väsyttää, mutta pitihän uutta elämää juhlistaa.

Onnea jälkikasvulle ja vanhemmille!

Meme.

Matkalla-Marjutilta kaapattu meemi:


Which Programming Language are You?

Jep, jep.

Go TuS, Go!

Hups, väärä kieli otsikossa.

TuS Koblenz nousi 2. Bundesligaan tälle kaudelle. Ensimmäinen peli on 13.8, toivottavasti voittavat.



Lupaan mennä katsomaan edes yhden pelin, ainakin jos nousevat Bundesligaan.
Jäsen J lähtee tietenkin mukaan, eh?

Mittari raksuttaa.

Mittari raksautti tänään (tai oikeastaan eilen) vuoden lisää tauluun.

Muutama vuosi puuttuu vielä ensimmäisestä suuresta kriisistä, noin klassisesti ajatellen siis.

Jaa että mitä tein tänään?
Miten juhlistin asiaa?

Osallistuin kilpailuihin, ensimmäisiin vastaaviin vuoden -97 jälkeen. Otin pataan käytännössä kaikilta, mukaan lukien naisten sarjan voittajan.

Silti ei harmita.

Ainakaan kauhean paljon.

Painoa on päällä 10 kiloa enemmän kuin viimeksi vastaavissa kilpailuissa, onneksi suurin osa sentään muuta kuin läskiä.

Kipeitä muistoja on lastina enemmän, paljon enemmän.
Onneksi niitä hyviäkin.

Kokemusta? No jaa. Sitä on ainakin enemmän.

Vielä pitäisi tietää mitä helvettiä sillä tekee.

Väsyttää.

Väsyttää muuten sitten suoraan sanoen aivan saatanasti.

Niin paljon, että väsymys tuntuu selässä asti.
(Olenko muuten ainoa, jolla väsymys tuntuu erikoisissa paikoissa?)

Viimeisestä hyvin nukutusta yöstä on kohta varmaan kolme viikkoa tai jotain. Hyvin menee, mutta menköön.

Alla Ameeba Saksassa luistelemassa. Pieni kuva nyysitty tapahtumanjärjestäjän sivuilta (tiedän, rikollista!).


Kukahan minä olen noista?

Väsyttää edelleen. Pitäisi mennä luistelemaan.
En taida jaksaa.