ATAG ja julkaisujärjestelmät. (iso D).

[Varoitus: Teksti on pitkä kuin nälkävuosi. Kaikki verkkosaavutettavuudesta vähemmän kiinnostuneet voinevat huoletta siirtyä seuraavaan pläjäykseen, joka todennäköisesti käsittelee väsymystä.]

Edellinen merkintäni saavutettavuuteen liittyen sai kiitettävän paljon huomiota (kalamuki, tämä on minun).

(Kaivattu kuvaruutukaappaus TamU:n sivuston tekijöiden omasta sivustosta tekstiselaimella (lynx)):


Rullaverho oli kaivellut lähdekoodin ja verkon syövereistä julkaisujärjestelmän tiedot. Adeptus Knowledge Place on sivujen alla moottorina.

Miten asiaan sitten liittyy mystinen kirjainyhdistelmä ATAG? (Authoring Tools Accessibility Guidelines).

ATAG (1.0 tai edellisessä viitattu työversio 2.0) ohjeistaa tuotantovälineistä ja siitä, kuinka niiden tulisi tukea saavutettavien palveluiden kehitystyötä.
Itse ohjeistuksessa (2.0) ilmoitetaan tavoite näin:

This specification provides guidelines for designing authoring tools that lower barriers to Web accessibility for people with disabilities

Niin, liitoskohta?

Tuotantovälineen ohjeistus määrittelee miksi tahansa ohjelmistoksi tai palveluksi, jolla tekijä voi luoda tai muokata webissä julkaistavaksi tarkoitettua sisältöä.
ATAG 2.0 myös jakaa tuotantovälineet määritelmällisesti sen mukaan, mitä välineillä pystyy tekemään (mihin käyttäjä pystyy suoraan vaikuttamaan; suoraan kooditasolle, WYSIWYG-malliin vai jotenkin muuten).

ATAG ohjeistaa tuotantovälineille sen, minkä WCAG ohjeistaa verkkosisällöille. Kohderyhmä on eri; ATAG on suunnattu tuotantovälineiden kehittäjille WCAG:in kohdistuessa enemmänkin (mutta ei ainoastaan) yksittäisten verkkopalveluiden kehittäjiin.

Edellä mainittu sähköinen julkaisujärjestelmä tiedonhallintaan täyttää kaikki ohjeistuksessa määritellyt tuotantovälineen piirteet.
Kaksi kaunista ja kolme komiaa lupausta yhtiön omilta sivuilta lainattuna:

Adeptus Knowledge Place, Adeptus FrontPage sekä Content Manager yhdessä muodostavat kaiken tarvittavan minkä tahansa portaalin toteuttamiseen (Intranet, Extranet, Internet)

• Joustava sivuston perusrakenteen määrittely. Ei siis sovellukseen sisälle koodattu rakenne vaan asetusten kautta helposti muutettava perusulkoasu sivustolle


• navigoinnin rakentaminen asetusten kautta


• Ulkoasun määritteleminen tyylitiedostojen (stylesheettien) sekä sivupohjien (skins) avulla


• Otsikoiden sisältö muodostuu asetusten kautta, jolloin on mahdollista muodostaa eri kieliversioita sivustoista sekä käyttää organisaatiolle tuttuja termistöä


• Erilaisten sovellusten helppo kytkeminen osaksi sivustoa

ATAG 2.0 jaottelee keskeiset tuotantovälineelle asetetut ohjeet neljään kategoriaan:

• Guideline 1: Make the authoring interface accessible


• Guideline 2: Enable the production of accessible content


• Guideline 3: Support the author in the production of accessible content


• Guideline 4: Promote and integrate accessibility solutions

Jokainen kategoria sisältää yhden tai useamman alakohdan, jossa selitetään huomioon otettava seikka ja sen mahdollinen tekninen toteutus.

Em. yritys järjestelmineen ei ainakaan lopputuloksen perusteella täytä ehtoja.
Metsään mennään erityisesti ohjenuorassa 2 (Enable the production of accessible content (kohdat 2.1 ja 2.3), mutta muissakin kohdin olisi kehittämisen varaa.

Tuotantovälineen tekijät voivat ohjeistuksen mukaan ilmoittaa halutessaan välineensä saavutettavuustason. Tasot määritellään suurin piirtein samaan malliin kuin WCAG:ssa eli perustaso on A, hieman parempi AA ja paras AAA. AA sisältää A-tason tarkistuskohdat ja vastaavasti AAA molemmat alemmat tasot.

Adeptus Knowledge Place ei nopean ja hyvin pintapuolisen vilkaisun perusteella saavuta edes tasoa A.

Johtopäätös?

Tuotantovälineiden saavutettavuus on ollut jo kauan lapsipuolen asemassa. Onneksi tilanne on menossa parempaan suuntaan!
Keskeiset WYSIWYG-editorit (FrontPage, DreamWeaver) tekevät vähitellen hieman saavutettavampia sivuja (=merkkausta) bloggauspalveluiden ja -ohjelmistojen tuottaessa jo kohtuullisen hyvin saavutettavia verkkosisältöjä (kts. esimerkiksi WordPressin päälle rakennettu saavutettava.fi).

Kuten Tampere Unitedin sivusto kuitenkin osoittaa, on ongelma edelleen akuutti. Sivuston saavutettavuus - hyvä tai huono - juontaa yleensä tuotantojärjestelmästä.
Saavutettavuuden kannalta huono sisällönhallintajärjestelmä kampittaa automaattisesti myös verkkopalvelun saavutettavuuden.

Unitedin tapauksessa voisin helposti kuvitella, että tarkoituksena ei ole sulkea tiettyjä ihmisryhmiä pois seuran palvelujen piiristä. Katsomoon on tervetullut käsittääkseni kuka tahansa (maksava asiakas) tämän fyysisistä tai psyykkisistä ominaisuuksista huolimatta.

Lukija voi lopuksi itse tehdä omat johtopäätöksensä siitä, pitääkö em. yrityksen sivuilta leikkaaliimattu lause paikkansa:

Monipuolinen kokemus, vahva osaaminen ja yhteinen arvomaailma luovat vakaan perustan tarjota korkealuokkaisia tuotteita ja palveluita asiakkaillemme.