keskiviikkona, huhtikuuta 07, 2004

Mies, joka hymyilee oudoissa paikoissa.

Oletteko koskaan tavanneet ihmistä, joka hymyilee oudoissa paikoissa ja jatkuvasti?

Omalle tielleni tällaisia ihmisiä on sattunut muutamaan otteeseen.
Ensimmäinen kerta oli yläasteella (ja sama mies lukiossa).

Toinen kerta oli armeijassa. Mitä enemmään miekkoselle vittuili päin naamaa, sen
leveämpi hymy oli. Aina ei vaan tiennyt, mitä äijällä liikkuu päässä, kun sanaakaan
ei tullut vastaukseksi, vain leveä hymy.

Noh, itse asiaan sitten.

Kävin tänään kesän ensimmäistä kertaa kisaluistimilla yksin lenkillä.
Hiekat oli harjattu melkein kokonaan pois ja keli oli kuin se kuuluisa morsian
(ei, ei kylmä ja vittumainen vaan lämmin ja kaunis).

Tuntui uskomattoman hienolta päästä siivuttamaan hyvällä päällysteellä hyvän
musiikin soidessa lapuissa!

Siitä siis otsikko...

Jos siis ajelitte autolla Nekalassa tänään 16-18 välillä, se hulluna luisteleva ja
idioottimaisesti hymyilevä kaveri olin minä.
Tunnustan.

Ei kommentteja: