Hyvään kotiin.

Väsy ja lievä alavire johtavat omituisiin ajatusketjuihin kävelymatkalla kouluun.

(Naispuolinen) tuttavani kertoili allekirjoittaneelle joskus kahvikupposen äärellä miessuhteistaan ja ihastuksistaan.
Lopputulema oli kai jotain tällaista:
"rakastun aina kuvankauniisiin, pitkähiuksisiin ja mielenvikaisiin miehiin".

Kuulostaa omituisen tutulta.

Niin, tarkennuksena sanottakoon että tuttu oli tosiaan vain tuttu.
Minulla ei ole vuoden -81 (-82?) jälkeen ollut pitkiä hiuksia. Kuvankauniiksikaan ei varmaan voi sanoa - mielenvikainen? No juu, sitä ehkä.

[Toim.huom.:Enkä ole sitten viime näkemän vaihtanut joukkojakaan.]

Muuten voisin lausahduksen allekirjoittaa lähes kokonaan.
Tai noh.

Mielenvikaisuus lienee suhteellinen käsite. Ja sanotaanhan myös, että vakka kantensa valitsee...

Muotoillaanpa sana "mielenvikainen" uudestaan muotoon "omituinen" (kauniimmin sanottuna; naisessa pitää olla särmää).
Hieman lähempänä totuutta.

[Tässä välissä ajatus hukkui. Pelastusrengasta odotellessa]

Hmm.

Ostetaan/myydään/vaihdetaan/varastetaan -palsta vetää aina lisää lukijoita.
Jospa sellaisen avaisi tännekin?

Aloitetaan nyt sitten vaikka tällaisella:
Ostetaan:
Elämä.
Vähän käytetty, hohdokas.

Myydään:
Muistoja.
Kivuliaita.
Pitkään kypsytettyjä, lievästi tanniinisia.

Annetaan:
Hyvään kotiin
akateeminen, urheilullinen, pihi ja vittumainen mies.
Ylläpitokustannukset maltilliset.
Ajettu sisään.