Kahvista ja elämästä.

Oletteko koskaan maistaneet saksalaista kahvia?
Sitähän saa nykyään käytännössä ilmaiseksi kaupasta, ei tarvitse mennä edes Lidliin.

Olen itse maistellut sitä jo Suomessa ennen tuottajamaahan lähtöä ja sen huonoksi todennut. Itse asiasa ensimmäinen kerta taisi olla nuoremman sponsorin tarjoamana.
[Disclaimer: yleensä vanhempieni tarjoama kahvi on oikein hyvää. Sitä saa tarjota vastaisuudessakin.]
Maistoin lievässä koomassa kahvia istuessani keittiöjakkaralla keittiön nurkassa. Mikäli oikein muistan, olin jälleen kerran ottanut levyyn ja fiiliksetkin olivat matalalla. Asiaa ei ainakaan auttanut aavistuksen verran epäilyttävän makuinen kahvi.
Ei se nyt varsinaisesti pahaa ollut, mutta...

Sanotaanhan sitä, että Suomessa juodaan omanlaista kahvia. 3,5 kuukauden kenttätestin perusteella asia pitää myös paikkansa.

Puolassa suodatinkahvia ei saanut ollenkaan. Vaihtoehtoina olivat joko pikakahvi tai "luonnollinen kahvi" eli pannusellainen. Kuinka moni muuten on oikeasti juonut pannukahvia? Käsi ylös!
Kuka tietää mitä sille kupille sitten pitäisi tehdä, kun se siihen naaman eteen tuodaan? Suomalaisena tekisi mieli vaan hulauttaa elämänneste kurkkuun, mutta eihän se oikea toimintatapa(tm) ole. Ollenkaan.
(Paitsi jos haluaa porot kurkkuun.)
Pitää hämmentää tarmokkaasti muutama minuutti ja jättää mokoma seisomaan. Porot jähmettyvät kupin pohjalle liki kivikovaksi mudaksi. Kahvin voi juoda päältä pois.

Jaa että miltäkö se maistui?

Paremmalta kuin saksalainen kahvi.

Niin.

Kämpillä Saksassa tyydyin pikakahviin kun kahvinkeittimen osto ei kiinnostanut (juu, tiedän kyllä että suodatinkahvia voi tehdä ilman keitintäkin). Pikakahvi on samaa roskaa kuin Suomessakin ja taatusti pahaa, mutta tunnetulla ja hyväksi havaitulla tavalla;)

Koululla join päivittäin kahvia. Pahaa.
Meni, kun laittoi kermaa ja sokeria.

Kahviloissa kahvi oli likimain yhtä pahaa kuin koulullakin - ravintolasta huolimatta. Jopa erityisissä kahvivalikoimallaan ja -tietämyksellään rehentelevissä paikoissa sumppi oli armeijan dieselin vähempikofeiinista versiota. (Diesel toimi muuten ihmeesti aikanaan. 0,5 litraa kahvia aamulla toi lisäpontta palvelukseen.)
Saksalainen ei ilmeisesti juo siis duunarikahvia ollenkaan, vaan haluaa neitimäisiä latteja tai cappucinoja (jotka maistuivat omalla kierolla tavallaan ihan hyviltä).

Missä sitten piilee selitys?

Pauligin (http://www.paulig.com) syvällä rintaäänellä antama selitys kuuluu näin:

Miksi kahvi maistuu erilaiselta ulkomailla?

Kahviin liittyvät makumieltymykset ja juomatavat ovat kulttuurisidonnaisia. Eri maiden kuluttajilla ja paahtimoilla on oma käsityksensä, miltä kahvin tulee näyttää ja maistua. Tämän mukaan määräytyvät käytettävien raakakahvien laatu sekä paahdon tummuus. Suomessa kahvi paahdetaan useimmiten melko vaaleaksi. Tummaksi paahdettujen kahvien käyttö on täälläkin lisääntynyt mm. matkailun vaikutuksesta. Myös veden laatu vaikuttaa kahvin makuun. Kahvijuomasta 98,5 prosenttia on vettä. Suomessa on hyvä, pehmeä vesi, johon kahvin aromit liukenevat hyvin. Siksi omassa hotellihuoneessa keitetty Juhla Mokka ei välttämättä maistu samalta kuin kotona.

Olen muuten maistanut myös teksasilaista kahvia neiti M:n vaihtotuliaisiana.
Hiukset laskivat ja syke tasantui jo seuraavaan päivään mennessä.