torstaina, syyskuuta 30, 2004

Mikä on miehen mitta?

Hmm. Ei varmaankaan pitäisi mennä (tähänkään) mukaan, mutta...
En voi vastustaa kiusausta.

Minya kirjoittaa polkassaan (Pitkänä, kiitos!) miesten vähimmäispituusvaatimuksesta, johon SchizoJanne varsin kärkevästi (ja syystä!) vastaa.

Pituus. Siis miehen pituus. Tai naisen pituus?

Mikä helvetti siinä oikein on, että pitäisi olla 190 senttiä pitkä? Vaatimattomalla 174 senttimetrin pituudellani on aina pärjännyt - useimmiten paremminkin kuin pidemmät miehet. Armeijassa pisimmät kaverit kokivat suurimmat ongelmat marsseilla ja muutenkin fyysisessä koulutuksessa; keho ei kestänyt.
Pitkä varsi vaatisi seurakseen myös siihen soveltuvan hyvän motoriikan (jota useimmiten ei löydy) ja riittävän lihaksiston (joka saattaa jopa joskus löytyäkin).

Oletteko koskaan nähneet aivan äärimmäisen pitkiä kestävyysurheilijoita?

Niin. Olen minäkin.
Ehkä noin yhden tai kaksi verrattuna tuhansiin keskikokoisiin (joihin muuten myös itse katson lukeutuvani).

Itse asiassa pitkän miehen vaatimukseen olen törmännyt seikkaillessani joskus deittipalstojen ihmeellisessä maailmassa, en niinkään reaalimaailman puolella. Moni sanoo haluavansa ehdottomasti vähintään kymmenen senttiä pidemmän kaverin, mutta luonnollisessa ympäristössä tämä ei enää pädekään. Tavallinen 170 ja risat kelpaa hyvin.

Mikä pituudessa vakuuttaa?

Mikä sitten pitäisi olla naisen pituus? Aivan sama.
Suurin piirtein saman mittainen on oma ihanteeni. Vaihteluväliä löytyy vanhoista tuttavuuksista kuitenkin n. 30 senttiä välillä 150-180.
Tutuin hahmo tuntuu kuitenkin löytyvän 170 sentin hujakoilta (taivallusta jokusen vuoden seuranneet voinevat tämänkin todistaa oikeaksi väitteeksi.)

Mitä sillä on väliä? Oma itsetuntoni kestää kyllä pidemmän naisen koska tahansa. Jos taas vastakkaisen sukupuolen ylpeys ei anna myöden lyhyemmän (tai saman mittaisen - tai vain hieman pidemmän) miehen kanssa seurustelua, ei hommassa liene ajatusta muutenkaan.

Retorinen kysymys:
"Montako maailmanmullistusta on aiheuttanut äärimmäisen pitkä mies?"

Pienet kapiaiset ovat armeijassa kaikkein vittumaisimpia. Sama yleistys pätee elämässä muutenkin; "lyhyinä" elämässä pärjäävistä tulee väkisinkin ehkä hieman tylympiä ja aggressiivisempia.
Jaa miksi?
Siksi, että aina pitää todistaa jotain.

Nytkin.

2 kommenttia:

Anni kirjoitti...

Toivottavasti muistit tätä kirjoittaessasi, että en vaadi kumppanilta 195 cm pituutta.. haaveilen kyllä sellaisesta, jotta saisin tuntea itseni pieneksi jne.. ;D

Tarkoitukseni ei ollut millään muotoa mollata lyhyempiä kundeja ja kuten kirjoitin, miehiä on ollut itseäni lyhyemmästä saman pituiseen ja vain hieman pidempään..

Mutta mukavaahan se on, kun aihe kirvoittaa pojat kirjoittamaan omia tuntemuksiaan aiheesta :)

Ameeba kirjoitti...

Muistinpa hyvinkin Minya;) Sitä itse asiassa kirjoituksessa (tai ainakin päissäni) mietinkin; miksi siitä pitkästä miehestä pitää unelmoida?

Ja kyllä, pituus on monelle miehelle arka paikka. Lienee samaa luokkaa kuin rintojen koko useimmille naisille...