Ameeban matka Koblenzin halki, osa 9

[juu juu]

su 25.04.2004------------------------11. pvä - viikko 2

Hoh hoi. Osaisikohan joku kertoa miulle miksi nää yöt on aina niin rauhallisia ja aamulla herää levänneenä?

Unia voisi kutsua taas kerran vähintäänkin omituisiksi. Mitäs mieltä olette vaikka siitä, että olin vanhan ala-asteluokkani kanssa missä lie koulun retkellä. Mukana reissusa oli jostain omituisesta syystä myös neiti M. Homma päättyi siihen, että mie ja neiti M viskottiin suklaakarkeilla toisiamme koulun pihassa yrittäen välttää kiinnijäämistä talonmiehelle..
Siitä taas kotipsykoanalyytikoille eväitä.

Suklaavälikohtaukseen liittyi ties mitä jekkuja ennen sitä uima-altaassa ja pukukopissa, tosin niissä ei ollut M osallisena,
Hmmph. Uniosastolla enemmän aiheesta.

Joo. Painajainen näyttäisi muuten olevan der Alptraum saksaksi.

Aamu tuntuisi käynnistyvän taas kerran vähän hitaanlaisesti. Well oh well.
Such is life.
---
Terveisiä perseestä joo. Tiputin sitten kahvikupin lattialle ja ihammäsäkshän sen meni.
Nyt tarvii sitten käydä ostamassa uusi. Voi kele.
Terveisiä myös Klausille, ei täällä tahallaan yritetä herättää.
---
Järkytyksestä toivuttuani totean, että pitäisi varmaan ruveta New yorkilaisen yliopiston rehtoriksi. WSJ:n mukaan ovat jossain vaiheessa maksaneet 800 000 taalaa kuussa palkkaa miehelle. Mie voisin tuohon hintaan tyytyä vain kuukauden tai kahden pestiin.
Noh, päiväkin riittäisi.

Nyt mennään. hei hei.
---
Ja takaisinkin tultiin ehjänä. Tosin olo on melkoisen voipunut js koivet Scheissena. 3,5 tuntia oltiin rullilla liikenteessä, siitä luistelua ehkä 3 h ja loput taukoa tai arpomista.
Puolisen tuntia kävelin Moselin rantaan, joten kaikkinensa oltiin n. 4 h reisussa.

Matkaa kertyi varmaan jossain 30 ja 40 kilsan välissä, paha sanoa. Pääsinpä kuitenkin kartalta pois:)= Pelkkiä kartan ruutuja laskien matkaa kertyy yhteen suuntaan jossain siellä 20x800m, joten kyllä sitä matkaa tuli. Kävin siis Lahnsteinissa asti Rheinin rantaa pitkin.
Pyörätiet olivat n. puolet matkasta sanalla sanoen kelvottomassa kunnossa.
Noh, kyllä tuota reittiä voi toistekin kokeilla (tosin itärantaa!).

Jännittävää muuten että jalkamiehille merkityt pätkät olivat koko matkalla kestopäällystettyjä, pyöräilijät saivat ajella välillä hiekallakin. Toinen hieno asia on se, että asvaltti päättyy äkkiarvaamatta monessa kohtaa hiekkatiehen. Pointsit saksalaisille!

Luistelin koko matkan tänne kämpälle. Toisin sanoen luistelin myös ne helvetilliset mäet tenniskeskukselta ylös... Täytyy sanoa, etten ole rullilla aikaisemmin vittumaisemmissa mäissä käynyt - edes Lukonmäki ei vedä vertaa.

Njooh. Pitäisi ainakin koivista löytyä potkua Suomeen palatessa.

Lenkistä jäi hyvä maku suuhun! Seuraavan tosin veikkaan tekeväni Moselin vartta pitkin - länsipuolta. Itäpuolen tiet olivat huonossa kunnossa, eikä pyörätietä edes ollut kovin pitkää matkaa.
---
Oh hoh. Koomasin sängyssä hetken - nyt väsyttää entistä enemmän. Onneksi se kahvikuppikin meni rikki...
---
Niin joo. Nähtiin eilisellä kaupunkikierroksella se baarikin, jossa torstaina käytiin.
Näytti melkoisen karulta:) Ja nimi ei tosiaan ollut Prinzip vaan Residenz.
Enkä muuten olisi taatusti osannut sinne päivänvalossa - tai yöllä.

Mahtoikohan lenkki menneä perhana jo vähän yli. Nyt on kyllä kohtuullisen rikki. Tuli sitä kyllä aika lujaa lasketeltua Südbrückeltä asti.
---
Suomi oli voittanut USA:n 4-2. Piti Mikalta tarkistaa sekin asia.

Lenkkeily on pop. Syömätauko Rheinin rannalla Koblenzin ja Lahnsteinin välissä. 

Sellainen merkintä vuosi sitten. Tänään?
Otsassa nöpöttää, väsyttää ja on nälkä.

Kaikki on siis ennallaan.