Mittari raksuttaa.

Mittari raksautti tänään (tai oikeastaan eilen) vuoden lisää tauluun.

Muutama vuosi puuttuu vielä ensimmäisestä suuresta kriisistä, noin klassisesti ajatellen siis.

Jaa että mitä tein tänään?
Miten juhlistin asiaa?

Osallistuin kilpailuihin, ensimmäisiin vastaaviin vuoden -97 jälkeen. Otin pataan käytännössä kaikilta, mukaan lukien naisten sarjan voittajan.

Silti ei harmita.

Ainakaan kauhean paljon.

Painoa on päällä 10 kiloa enemmän kuin viimeksi vastaavissa kilpailuissa, onneksi suurin osa sentään muuta kuin läskiä.

Kipeitä muistoja on lastina enemmän, paljon enemmän.
Onneksi niitä hyviäkin.

Kokemusta? No jaa. Sitä on ainakin enemmän.

Vielä pitäisi tietää mitä helvettiä sillä tekee.