Poikkeama.

Poikkean viikon yleisestä linjasta ns. "kännibloggaamisen" johdosta. Kaikki kiroitusvireistä, puuttuvista sanoista, predikaattiverbien omituisuuksista ja muistakin omituisista ilmiöistä johtuvat viestit voi lähettää Mappi-Ööhön.

Ameebaa ei juuri nyt kiinnosta.

PP-70 ei sitten ennakko-odotuksista huolimatta voittanut helsinkiläisiä pikkujunkkareita. Tappiosta saa kiittää enimmäkseen tuomaria (kaksi punaista korttia kotijoukkueelle liki naurettavista syistä.), mutta oli voitto kai (valitettavasti) jossain määrin ansaittukin.
Sairasta nautintoa tuottaa ainoastaan se, että pojat taitavat ottaa viimeistään Hakalta päähän ja kovaa. Hämeenlinnan eväät tuskin riittävät kaatoon.

Viihteellä oli vaihteeksi mukava käydä. Ei siitä tänään sen enempää.

Sen sijaan mukavampaa oli sähköpostin saaminen.
Ensimmäinen posti tuli tärkeäksi muodostuneelta henkilöltä (kiitos!), yritän vastata heti huomisissa. Postin sisältö sivusi edellisen viikon loppua ja tämänpäiväiseen tenttiin lukuun vaikuttaneita asioita. Mukava silti tai juuri sen tähden;)

Toinen posti tuli vierailta mailta kaukahilta. Ilmeisesti vakituisen kontaktin määritelmään sisältyy vastaus alta kahden viikon (noh - alta viikon), muuten suuri paniikki nousee ja tekstiviesti surffailee läpi tietoverkkojen.

Sillä lailla se yhteydenpito menee siellä jossakin.

Viikon lopun urakkana voitaneen pitää vanhan haaveen toteuttamista:
Tre->Hki, välineenä polkupyörä.
Toteutetaan jos viitsitään/jaksetaan/ehditään/päästään jollain muulla kulkupelillä takaisin.

Ai niin.
Kilpisjärvellä pääsee kuulemma jo luistelemaan.