Ameeban matka Koblenzin halki, osa 3.

[Tämä liittyy aiempaan postaukseen ja viettämääni aikaan Saksassa viime kesänä.]

ma 19.04.2004------------------------5. pvä

Ei sitten etsitty polkua tänä aamuna. Kooman määrä on sellainen, ettei menty ollenkaan lenkille...
Rääppää oli silmissä varmaankin kaksi kiloa.
Täytyy toivoa, etten ole jollekin allerginen täällä (kaikki mahdollinen kukkii, joten mistäs helvetistä sitä tietää).

Kuuluisa saksalainen kierrätysinto jaksaa huvittaa. Enpä ole siitä vielä muita merkkejä nähnyt kuin isot kierrätysastiat pihamaalla. Ruoka on pakattu yksittäisiin kovamuovisysteemeihin, jotka eivät ainakaan suomalaisen silmään näytä erityisen ympäristöystävällisiltä.

Doddi. Aamiainen on syöty (kuppi kahvia, jugurttia ja banaani).

Sellainen hämmästyttävä keksintö kuin kuivauskaappi on muuten jäänyt leviämättä Saksaan asti.

---

Wieder hier.

Hubi ja kortinlukija ostettiin sitten Saturnista, yhteensä 19,99 eur. Ei mielestäni kovin paha hinta, kun molemmat tuntuisivat vielä toimivankin;) Sain siis kuvat pois kamerasta ja muistin tyhjäksi. Itse asiassa aika kätsä vekotin toi kortinlukija.

Yliopistolla ei ollut vaihteeksi ketään asiaankuuluvaa ihmistä paikalla.
Päivystysajat ovat siis huomenna ja torstaina. Noh, tuskinpa tässä niin sian selässä ollaan.
(Ei allekirjoittanutta täältä enää ainakaan pois saa häädettyä;)).
On se muuten hienoa, että läystäkkeessä mainitaan AOK:n toimiston olevan kampusaluella, muttei sanota missä siellä. Kysyin asiaa yhdeltä tytsältä eikä hääkään tiennyt mistään mithään.
Jäi sitten Sozialbeitrag maksamatta ja ilmoittautumatta koululle. Noh, kenties huomenna, tai sitten ei.

Kohta on muuten pantu haisemaan 500 euroa tässä kuussa rahaa (siis täällä paikan päällä). Noh, siihen rahaan on ostettu kamera ja kaikki muutkin kamat ja peitot sun muut.

Kävin taas kerran netissäkin, tällä kertaa hintaan 5 eur/tunti.
Selain oli IE ja systeemi persiistä. Noh, sain sentään luettua postini ja päivitettyä MA:n.

En voi kyllä kauhean kauniisti sanoa näistä yhden ja kahden sentin kolikoista.
Oikeastaan vituttaa aika tavalla pitää niitä lompakossa - enkä kuitenkaan muista käyttää niitä kaupassa. Jospa lykkäisin ne pöytälaatikkoon korkoa kasvamaan.

Helvetti että on hieno toi O2:n prepaid-liittymä. Pitää perkele faksata vielä erikseen jonnekin tollaanen lappu ja liittää siihen vielä kopio passistakin. Todella hienoa toimintaa.

---

Joo joo. Voisi mennä juoksemaan ja samalla keikkaa kurkata löytäisikö ne rullaluisteluhemmot Fort Konstantinilta. Njooh, niin teen.

---

Oppia ikä kaikki. Der Friedhof on siis hautausmaa. Tiedänpä seuraavalla kerralla kiertää juokselenkillä senkin...
Hämäävää - oli heti arboretumin vieressä. Ihan samalla lailla pilkuntarkasti hoidetun näköisiä paikkoja molemmat.

Tunnin verran tuli juostua. Täytyy sanoa, että maastot ovat aivan upeat!
Pyynikki jää jopa kakkoseksi paikka paikoin.
Pispalan portaatkin löysivät haastajan. Törmäsin sattumalta aika merkittävän pitkiin portaisiin, jotka alkavat todella oudosta paikasta.
Kokoa ja näköä riittää - siellä tullaan käymään toistekin;)

---

Ei löytynyt rullaluistelijoita FK:lta. Pitääköhän sitä perhana hinautua sinne Lützeliin perjantaina. Olisi kyllä kivaa päästä luistelemaan porukassa.

Nestehukka taitaa tällä hetkellä olla melkoinen. siispä kahvia keittämään ja lisää vettä hakemaan.

---

Jussin kanssa joskus puhuin Maija Vilkkumaan sanoituksista. Ihmettelen kyllä, mistä ajatukset tulevat jos eivät aidosta elämästä: "hän on nainen, joka ei ymmärrä ketään".
Heh heh. Ihme juttu että tuli ero miekkosen kanssa.

---

Sain hirveän kikkailun jälkeen vanhan nokialaisenkin lataamaan itseään.
Ihmeen pitkään sitä perhanan pelleilyä tulikin katseltua (puhelimen ja laturin johdon pään tulee olla juuri tarkalleen oikeassa kiertokulmassa keskenään, että vehje toimii).

Pitäisi varmaan joku päivä tehdä vähän testejä vessan ilmastoinnin kanssa.
Ilmastointi toimii aina silloin, kun huusissa käy joku.
Enpä vaan ole vielä saanut selville, lähteekö mokoma toimimaan ajastimella vai millä.

---

Porukatkin sitten pärräyttivät puhelun, kun kerroin saksa-simin numeron.
Olihan se toisaalta ihan mukava kuulla sieltäkin päin jotain.
Toisaalta toi vähän erikoisen olon.
Noh, sellaista kai tämä ulkomaan matkailu on - muuten menee hyvin, mutta kun kuulee kotoa...

Nyt nukkumaan että jaksaa huomenna olla pirteä ja selittää sitä ja tätä.
(Ihan niin kuin pirteydestä olisi mitään pelkoa...).

Koblenz, Karthause. Kohti Rheinia.