tiistaina, helmikuuta 22, 2005

Tuokiokuva.

Istuin äsken kirjastossa naputtelemassa rästiposteja ns. luppoaikana.
Takana istui joukko (oletettavasti) fukseja, jotka kertasivat kovaan ääneen johonkin verkkotekniikoiden tenttiin.

"Wlan - tää oli Virtual local area network."
"DNS - sehän oli se jatkuva virta tietoa."
"Http - sehän sijoittuu alemmalle kerrokselle kuin Ip."

Kaikki lausuttuna tulevan DI:n varmuudella ja järkähtämättömyydellä.

Toivottasti kertaavat ihan oikeasti ne asiat ennen tenttiä...

Olo parani hieman (hyvin) nukutun yön seurauksena. Ontto olo palasi kuitenkin vanhalle paikalleen luettuani erästä blogia - voihan sen asian näinkin sanoa.
Jokainen kokee mitä kokee ja tuntee mitä tuntee, mutta harvemmin asiat ovat mustavalkoisia.
Vaikka jotain haluaisikin, ei sitä välttämättä aina voi tehdä. Ei pysty eikä kykene.
Ja syyt eivät aina ole tekosyitä.

Parempaa oloa itse kullekin toivotellen (ja odottaessa).

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Kerro nyt mitä luit? Onttoon oloon, jollainen itselläni on, auttaa joskus onttouden kerääminen. Ontto + ontto= ..ei niin ontto?